Skip to main content

Tärkeää asiaa näköön ja näönhuoltoon liittyvissä asioissa

Näköön ja näönhuoltoon liittyy paljon kysymyksiä, joita meiltäkin usein kysytään. Kasasimme oheisen tietopaketin juuri Sinulle
Tutustu oheiseen tietopakettiimme
Aurinkolasit ja silmien suojaaminen

Aurinkolasit ovat kesän tärkein asuste. Ne suojaavat silmiä UV-säteilyltä, liialta valolta, häikäistymiseltä sekä tuulelta ja roskilta. 

Aurinkolasivalikoimissa on tarjolla eri tavoin käsiteltyjä linssejä. Yleisimmät aurinkolasien värit ovat ruskea, vihreä ja harmaa, koska ne näyttävät ympäristön värit luonnollisempina kuin muut värit. Muovilinssien materiaali suodattaa UV-säteilyn hyvin. UV 100 % tai UV 400 -merkinnät kehyksessä tarkoittavat, että UV-säteily suodattuu kokonaan.   

Mitä mieluisammat lasit ovat, sitä varmemmin niitä pidetään 

Optisen laadun lisäksi lasien tulee sopia omaan tyyliin. Myös kasvojen mallia kannattaa miettiä. Hyvä nyrkkisääntö on hankkia kehykset, jotka ovat kasvojen muodon vastakohta. 

Piilolinssit ja aurinkolasit ovat toimiva pari 

Piilolinsseistä ei tarvitse luopua aurinkoisina päivinä. Kesällä piilolinssejä on kätevä käyttää aurinkolasien kanssa: piilolinsseillä näkee hyvin ja aurinkolasit puolestaan suojaavat UV-säteilyltä.  

Piilolinsseissä on myös se etu, että siitepölyallergiaoireet saattavat helpottua. Linssi suojaa silmää siitepölyltä. Jos silmät kuitenkin oireilevat, piilolinssejä on syytä välttää.  

Lapsen silmä on erityisen altis vaurioille 

Nuoren silmän mykiö on kirkas, joten se läpäisee säteilyä aikuisen silmää paremmin. Siksi lapsen silmien suojaus häikäisyltä ja UV-säteiltä on erityisen tärkeää.

Kesällä auringon UV-säteily on voimakasta, joten perheen pienimpien silmät on hyvä suojata myös pilvisellä säällä tai varjossa. 

Vedenpinta moninkertaistaa auringon heijastuksen 

Lähdössä kesälomalla vesille? 

Hyvä näkeminen on veneillessä paitsi mukavuus- myös turvallisuuskysymys. Oikein valitut aurinkolasit tukevat vesillä liikkujaa monin tavoin: ne parantavat näkemistä ja suojaavat tuulelta, vesiroiskeilta sekä häikäisyltä, joka vedenpinnan heijastuksen vuoksi on moninkertaista.  

 

LASTEN SILMIEN SUOJAAMINEN

Nuoren silmän mykiö on kirkas ja läpäisee siksi säteilyä aikuisen silmää paremmin. Siksi myös lapsen silmät tulee suojata häikäisyltä ja UV-säteiltä. Aurinkolasien lisäksi lippalakki on hyvä lisävaruste. Silmälaseja käyttävä lapsi tarvitsee luonnollisesti omilla voimakkuuksillaan olevat aurinkolasit, tai vaihtoehtoisesti piilolasit-aurinkolasit -yhdistelmän, mikäli hän kykenee omatoimisesti huolehtimaan piilolaseistaan.

HYVISSÄ AURINKOLASEISSA:

  • linssit suojaavat silmät liialta näkyvältä valolta, häikäistymiseltä ja ultraviolettisäteilyltä
  • linssit ovat optisesti laadukkaat
  • kehykset kestävät ja istuvat kasvoilla hyvin

Optikkoliikkeessä myytävissä aurinkolaseissa on ilmoitettu linssien suojauskykyluokka. Se kertoo kuinka kirkkaassa auringonpaisteessa lasit antavat riittävän häikäisysuojan. Luokituksesta selviää myös, ovatko linssit liian tummat autolla ajoon. Aurinkolaseissa on myös CE-merkintä, kun ne vastaavat eurooppalaisia laatu- ja. suojausstandardeja. Optikkoliikkeessä myytävien aurinkolasien materiaali kestää muotoilua ja kehyksiin löytyy varaosia.

Kerro optikolle mihin käyttöön aurinkolasit tulevat. Näin löydät varmimmin tarkoitukseesi sopivat ja parhaimman suojan antavan mallin ja linssit.

Lähde: www.optometria.fi

Ikääntyminen ja näkökyky

MITÄ ON AIKUISNÄKÖ?

Vanheneminen vaikuttaa myös silmien toimintaan. Noin 20-vuotiaana silmän sisällä oleva mykiö eli linssi alkaa hiljalleen menettää joustokykyään. Näön tarkentamista eri etäisyyksille säätelevien silmän linssien elastisuus vähenee ja tämän seurauksena lähelle näkeminen vähitellen heikkenee.

MILLOIN JA MITEN SE OIREILEE?

Käytännössä lähinäön heikkeneminen oireilee vasta yli 40-vuotiaana. Katsottaessa vuoronperään kauas ja lähelle, huomaa ensin tarkentumisen vaativan pidemmän aikaa kuin ennen. Silmät rasittuvat, koska linssin ympärillä silmän sisällä oleva sädelihas yrittää kompensoida linssin elastisuuden vähenemistä. Rasittuminen tuntuu silmien väsymisenä ja päänsärkynä. Myös tarkka lähietäisyydelle näkeminen ilman laseja hankaloituu. Jotta näkisi tarkemmin, katsottavaa kohdetta joutuu viemään etäämmälle. Vaikeus nähdä lähelle korostuu heikossa valaistuksessa ja usein myös työpäivän loppupuolella.

KENELLÄ ON AIKUISNÄKÖÄ?

Kaikkien silmät muuttuvat huolimatta siitä, onko henkilöllä käytössä miinuslasit, pluslasit tai onko näkö virheetön. Yksilöllisistä eroista johtuen aikuisnäön alkamisaikaa on vaikea määritellä. Kaikilla henkilöillä linssien elastisuus heikkenee vähitellen iän myötä, silmien ikääntymisen vaikutus tuntuu eri ihmisillä erilailla riippuen silmien taittovirheestä kauas katsottaessa. Tätä fyysiseen vanhenemiseen liittyvää ilmiötä kutsutaan aikuisnäöksi tai ikänäöksi.

Silmän taittovoimaa korjaavalla laserleikkauksella ei voida estää aikuisiässä tapahtuvaa lähinäön heikkenemistä. Laserleikkauksessa silmän sarveiskalvon muotoa muutetaan, joten leikkauksen vaikutus ei ulotu silmän linssiin. Näin ollen myös silmänsä laserleikanneet tarvitsevat yli 40-vuotiaana lähinäkemistä auttavat lasit. Myöskään silmien lihasten harjoittaminen ei ehkäise näön heikkenemistä.

MISTÄ APUA AIKUISNÄKÖÖN?

Lähinäkemiseen saadaan apua erilaisista linssiratkaisuista ja piilolaseista. Korjauksen määrä lisääntyy silmän oman mukautumiskyvyn heiketessä. Noin 50-vuotiaasta alkaen lähinäköä joutuu korjaamaan vahvemmilla linsseillä muutaman vuoden välein. Noin 60-vuoden iässä lähinäkö ei enää merkittävästi muutu, sillä silmän linsseillä ei ole enää jäljellä omaa joustokykyä ja lähinäön tarkkuus perustuu ainoastaan silmä- tai piilolasien tuomaan näkemisen tarkkuuteen.

Aikuisnäköisen vaihtoehdot näönkorjaukselle ovat yksitehoiset lähilasit, puolilasit, kaksi- ja kolmiteholasit, syväterävät lasit, moniteholasit. Moniteholaseilla aikuisnäköinen näkee kaikille etäisyyksille. Myös piilolaseista löytyy erilaisia ratkaisuja. Aikuisnäköisen vaihtoehtoja ovat monitehopiilolasit tai ns. monovision-korjausmenetelmä. Monitehopiilolasien etuna monovision korjaukseen verrattuna on parempi syvyystarkkuus.

Oikean näönkorjausratkaisun löytämiseksi henkilön kannattaa kertoa kaikki ne käyttötilanteet, joissa hän tulisi käyttämään laseja. Aina ei ole olemassa vain yhtä toimivaa linssiratkaisua, vaan eri käyttötilanteissa voidaan tarvita erityyppiset lasit.

NÄYTTÖPÄÄTTEELLÄ?

Yli 50-vuotiaana henkilö voi tarvita näyttöpäätetyöhön erilaisen silmälasiratkaisun. Näyttöpäätetyössä sopivin linssivaihtoehto ovat syväterävät tai toimistolasit, joilla nähdään tarkasti näytölle ja näppäimistölle. Näyttöpäätelasit helpottavat erityisesti silmien rasittumisesta johtuvaa silmä- ja päänsärkyä.

Lähde: www.optometria.fi

Koululaisen näkö

NÄÖN TARKISTUTTAMINEN

Kouluikäisen näkö kannattaa tarkistuttaa vuosittain. Kasvavan lapsen näkökyky saattaa heiketä huomaamatta jo lyhyessäkin ajassa. Lapsi ei välttämättä tiedosta näkevänsä huonosti; näön heikkeneminen saattaa oireilla vain päänsärkynä tai haluttomuutena lukea. Alentunut näöntarkkuus hankaloittaa lapsen elämää niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Näkökyky on saattanut heiketä jo usean vuoden ajan, joten näöntarkkuuden hidasta huononemista on vaikea huomata. Vastuu näöntarkastuksista jää usein vanhemmille, sillä kouluissa tarkastusten väli venyy usein pitkäksi.

HEIKENTYNEEN NÄKÖKYVYN TUNNISTAMINEN

Kotona vanhemmat voivat tarkkailla lapsen television katselua. Lapsi saattaa katsoa televisiota hyvin läheltä, koska kauempaa ei näe. Lievää kaukotaittoisuutta voi sen sijaan olla vaikeampi havaita, koska lapsen silmä kykenee itse korjaamaan lähellä olevan kuvan tarkaksi. Oireena saattaa olla haluttomuus lukea, koska silmät rasittuvat ylimääräisestä lihastyöstä. Lapsi saattaa valittaa myös päänsärkyä tai silmien arastusta. Lapsi voi myös lukiessaan yrittää seurata tekstiä pitämällä sormea lukukohdassa.

Lasten näöntarkkuuden heikentyminen johtuu yleensä likitaittoisuudesta eli lapsi näkee hyvin lähelle mutta kaukana olevat kohteet näyttävät utuisilta. Lapsi saattaa yrittää nähdä paremmin siristelemällä silmiä. Näkeminen vaatii ylimääräisiä ponnisteluja ja keskittymiskyky saattaa herpaantua häiriköimiseksi. Häiriötä aiheuttaa myös jatkuva vierustoverin muistiinpanojen lainaaminen.

Kouluikäisellä saattaa ilmetä myös silmien yhteistoiminnan häiriöitä. Yhteistoiminnan häiriöt voivat oireilla niin, että lapsi esimerkiksi kääntää päätään lukiessaan tai sulkee toisen silmän nähdäkseen paremmin.

YLI 8-VUOTIAAT VOIVAT KÄYDÄ OPTIKOLLA

Mikäli näkökyvyssä epäillään tapahtuneen muutoksia, kannattaa ottaa yhteyttä koulun terveydenhoitajaan. Jos yli 8-vuotiaan esitarkastuksessa ilmenee tarvetta jatkotutkimuksiin, voi kouluterveydenhoitaja lähettää koululaisen optikolle näöntutkimukseen.

MYÖNTEINEN ASENNE AUTTAA

Lapsi voi ensimmäiset lasit saadessaan kokea aluksi poikkeavansa muista lapsista. Lasta kannattaakin opettaa suhtautumaan laseihin luontevasti. Ensimmäistä kertaa näöntutkimuksiin menevälle lapselle kannattaa selvittää, että näöntutkimus on kivuton toimenpide. Silmälasit ovat mukavat, koska niillä näkee hyvin vaikkapa elokuvissa. Kehysten valinnassa pitäisi edetä lapsen ehdoilla. Ulkonäkökysymys ja samaistuminen johonkin ryhmään on koululaisille usein tärkeämpi asia kuin vanhemmat ymmärtävätkään.

KEVYET JA OIKEAN KOKOISET

Koululaisten kehyksissä kannattaa ulkonäkötekijöiden lisäksi ottaa huomioon keveys, kestävyys ja istuvuus. Kovapinnoitetut muovilinssit ovat kevyet ja kestävät vauhdikkaassakin menossa. Hyvin kasvoilla istuvien kehysten paino jakautuu tasaisesti kehyksen keskiosan myötäillessä nenää. Lasten kehyksissä ei tarvitse huomioida kasvuvaraa, sillä silloin kehysten istuvuus huononee. Monissa lasten kehyksissä on istuvuutta parantavat joustosarana-aisat. Kehysten paikallaan pysyvyyttä voi parantaa myös laittamalla kehyksiin korvan taakse reilusti taipuvat kippura-aisat. Myös nenätyynyt voidaan vaihtaa yhtenäiseen nenäosaan, joka nenää myötäillen pitää lasit paikoillaan.

Lasten harrastuksissa piilolasit saattavat olla toimivin vaihtoehto. Piilolasit pysyvät vauhdissa paikallaan, ne eivät hiosta ja kehys ei rajoita näkökenttää. Piilolaseja voi käyttää, kunhan lapsi osaa käsitellä linssejä ja hoitaa niitä oikein.

Lähde: www.optometria.fi

Näön korjaaminen

NORMAALITAITTOISUUS

Normaalitaittoisiksi voidaan sanoa silmiä, joiden taitto-ominaisuuksien poikkeamat ovat niin pieniä, että verkkokalvolle piirtyy tarkka kuva. Tällöin henkilö ei tarvitse kaukokatseluun silmälaseja, ja lukulasienkin tarve ilmenee vasta iän tuomien muutosten myötä noin 40-50 -vuotiaana. Kaukokatselussa silmät ovat lepotilassa ja kaikki kohteet näkyvät tarkkana. Silmien oma tarkennusmekanismi huolehtii lähietäisyyksillä olevien kohteiden tarkasta näkemisestä. Normaalitaittoisesta poikkeavia silmän ominaisuuksia voidaan kutsua taittovirheiksi. Syynä voi olla poikkeava silmän pituus suhteessa silmän taittovoimaan tai optisten rakenteiden taitto-ominaisuuksien epätasaisuus. Tällöin puhutaan joko kaukotaittoisuudesta, likitaittoisuudesta tai hajataittoisuudesta. Kun oikea ja vasen silmä eivät kohdistu samalla lailla katselukohteeseen, puhutaan asentovirheestä eli karsastuksesta. Kaukotaittoisuudessa silmä on liian lyhyt suhteessa optisen järjestelmän taittovoimaan tai vastaavasti taittovoima on liian heikko suhteessa silmän pituuteen. Tällöin tarkka kuva muodostuu verkkokalvon taakse ja kuva verkkokalvolla on epätarkka.

MITEN ILMENEE?

Kaukotaittoisen henkilön silmä joutuu jatkuvasti tekemään mukauttamistyötä eli akkommodoimaan muodostaakseen tarkan kuvan verkkokalvolle. Tästä voi olla seurauksena erilaisia oireita, joita kaikkia ei välttämättä heti osata yhdistää silmiin. Kaukotaittoiset silmät väsyvät erityisesti pitkäkestoisessa ja intensiivisessä lähityössä. Tarkka näkeminen kauas vaatii mukauttamistyötä, ja lähietäisyyksille katsominen lisää ennestään jännittyneiden lihasten työtaakkaa. Seurauksena voi olla päänsärky silmien ympärillä, silmien väsymistä ja punoitusta sekä 'silmien vetämisen' tunnetta.

MITEN VOIDAAN KORJATA?

Silmän linssin kyky lisätä taittovoimaansa eli akkommodaatio mahdollistaa tarkan näkemisen ilman silmälaseja tai piilolaseja sekä kauas että lähelle. Tämä onnistuu niin kauan kun linssiltä vaadittava mukautumiskyky on riittävä. Kaukotaittoisuutta korjataan ns. plus-linsseillä, joissa linssi on keskeltä paksumpi kuin reunoilta.

KAUKOTAITTOISUUS

KAUKOTAITTOISUUS IÄN MYÖTÄ

Linssin mukautumiskyvyn heiketessä iän myötä oireet tulevat esille useammin ja lähin tarkkana näkyvä etäisyys siirtyy kauemmaksi. Kaukotaittoiset henkilöt saavatkin ensimmäiset lukulasinsa yleensä aikaisemmin kuin normaalitaittoiset tai likitaittoiset henkilöt. Näkemisen oireet voivat haitata lähityöskentelyä jo nuoressa iässä.

LIKITAITTOISUUS

Likitaittoiset henkilöt näkevät hyvin lähietäisyyksille, mutta kauas katsottaessa kohteet näkyvät epätarkkoina. Likitaittoinen silmä on liian pitkä suhteessa optisen järjestelmän voimakkuuteen, tai silmän taittavat osat ovat liian voimakkaat suhteessa silmän pituuteen.

MITEN ILMENEE?

Likitaittoisella tarkka kuva muodostuu verkkokalvon etupuolelle, jolloin verkkokalvotasolla kuva on epätarkka. Seurauksena on, että likitaittoinen näkee kauas epätarkasti. Pisin etäisyys, mihin likitaittoinen henkilö näkee ilman silmälaseja tarkasti, on suoraan riippuvainen taittovirheen määrästä. Mitä suurempi likitaittoisuus on kysymyksessä, sitä lähempänä on pisin tarkkana näkyvä etäisyys. Esimerkiksi henkilö, joka tarvitsee -1,0 dioptrian lasikorjauksen, näkee ilman laseja tarkasti yhteen metriin saakka. Vastaavasti taas -5,0 dioptrian lasit tarvitseva henkilö näkee ilman laseja vain 25 cm päähän tarkasti.

MITEN VOIDAAN KORJATA?

Likitaittoinen silmä ei kykene omalla toiminnallaan korjaamaan tilannetta vaan avuksi tarvitaan kaukolaseja. Kaukolaseissa on miinuslinssit, jotka ovat keskeltä ohuemmat kuin reunoilta. Likitaittoiset voivat käyttää korjaukseen myös piilolaseja.

LIKITAITTOISUUS IÄN MYÖTÄ

Likitaittoinen henkilö, joka lähestyy aikuisnäön mukanaan tuomaa linssin mukautumiskyvyn vähenemistä, huomaakin lukevansa mieluimmin ilman silmälaseja. Näin ollen varsinaisten lukulasien hankinta on ajankohtaisempaa myöhäisemmässä vaiheessa kuin kaukotaittoisella. 'Sopivasti' likitaittoinen saattaa pärjätä täysin ilman erillisiä lukulaseja lukiessaan.

HAJATAITTO ELI ASTIGMATISMI

Hajataittoisuutta voi esiintyä yksistään tai yhdistyneenä kauko- tai likitaittoisuuteen. Hajataittoisen silmän sarveiskalvo taittaa valon pysty- ja vaakasuunnassa eri kohtiin verkkokalvolle. Esimerkiksi silmän pystysuora suunta muodostaa tarkan kuvan verkkokalvolle, mutta vaakasuora on likitaittoinen. Tällöin henkilö näkee tarkasteltavan kohteen pystysuuntaiset viivat terävinä, mutta vaakasuuntaiset viivat epätarkkoina. Esimerkiksi numerot ja kirjaimet voivat näyttää vääristyneiltä.

Hajataiton korjaaminen on tärkeää erityisesti tarkkaa lähityötä tekeville ja paljon tietokoneen näyttöpäätettä katsoville. Näköjärjestelmämme pyrkii tuottamaan terävän ja tarkan kuvan. Hajataittoisella aivot antavat käskyn silmän linssiä ympäröivälle lihakselle toimia ja tarkentaa kuvaa. Hajataittoisen silmän kuva ei kuitenkaan tarkennu akkommodaatiomekanismin avulla ja tarkentamisen pyrkimykset kuormittavat näköjärjestelmää ja saattavat tuottaa esim. päänsärkyä.

MITEN ILMENEE?

Hajataittoinen silmä pyrkii etsimään sopivaa tarkennusta muuttamalla linssin kaarevuutta jatkuvasti, mistä voi olla seurauksena esimerkiksi silmien väsymistä ja päänsärkyä. Sen vuoksi henkilö saattaa kokea, että aloittaessaan työskentelyn esimerkiksi tietokoneella, hänen näkönsä heikkenee, vaikka todellisuudessa jo olemassa oleva hajataitto tai taittovirhe aiheuttavat ongelmia.

MITEN VOIDAAN KORJATA?

Hajataitto korjataan silmälaseilla tai piilolaseilla. Tällöin kysymyksessä on ns. sylinterilinssit. Silmälasireseptissä on tällöin linssin voimakkuus ja astesuunta, jolla on merkitty hajataiton suunta 0 asteesta 180 asteeseen.

SILMIEN ASENTOVIRHEET ELI KARSASTUS

Optisen järjestelmän lisäksi näkemiseen vaikuttaa olennaisesti silmien asentotoiminta. Kumpaakin silmää liikuttaa kuusi lihasta, jotka kiinnittyvät silmämunan ulkoseinämään. Silmäparin asentotoimintaan vaikuttaa siis yhteensä 12 silmälihasta. Silmälihasten tehtävänä on aivojen käskyttämänä huolehtia silmien asennosta siten, että silmät kohdistuvat katsottavaan kohteeseen niin, että kummatkin silmät kohdistuvat samaan kohteeseen eikä synny kaksoiskuvia.

MITEN ILMENEE?

Kun silmät eivät kohdistu yhtä aikaa tarkasteltavaan kohteeseen, kyseessä on silmäparin karsastus. Karsastus voi olla ns. piilokarsastusta, jolloin yhtenä näkeminen vaatii koko ajan silmää kääntävien lihasten toimintaa. Henkilö näkee kuvan yhtenä, mutta lihastyö on kuormittavaa. Väsyneenä henkilöllä saattaa olla vaikeuksia nähdä tarkka yksi kuva. Karsastus voi olla myös ns. ilmeistä karsastusta. Tällöin henkilö ei katso samanaikaisesti molemmilla silmillä kohteeseen. Oikean ja vasemman silmän silmälihasten toiminta ei ole tasapainossa. Myös muut ihmiset saattavat huomata, että silmäpari karsastaa.

MITEN VOIDAAN KORJATA?

Piilokarsastusta voidaan hoitaa silmälihaksien toimintaa vahvistavalla silmäjumpalla. Jos silmäjumpasta ei ole apua, silmälaseihin voidaan hioa ns. prismakorjaus. Prismakorjauksen avulla silmäpari näkee yhden kuvan. Ilmeistä karsastusta voidaan hoitaa silmälihasleikkauksella tai prismakorjauksella, joka hiotaan silmälasilinsseihin. Karsastusta ei voida hoitaa piilolaseilla.

Lähde: www.optometria.fi

Tietoa piilolaseista

Silmälasien käyttäjälle piilolasien käyttö tuo vaihtelua näönkorjaamiseen. Piilolaseilla on mahdollista korjata miltei kaikki taittovirheet ja ne soveltuvat lähes jokaiselle. Myös erilaisissa harrastuksissa piilolasien käyttö on usein kätevämpää ja jopa turvallisempaa kuin silmälasien käyttäminen. Käytön edellytyksenä voidaan pitää henkilön kykyä käsitellä ja hoitaa piilolaseja ohjeiden mukaisesti. Piilolaseja käytetään myös esteettisistä syistä kun halutaan muuttaa ulkonäköä tai silmien väriä.

YLEISIMMÄT PIILOLASIT

Piilolaseihin tottuminen on yleensä nopeaa ja helppoa. Pehmeitä piilolaseja ovat mm. kertakäyttölinssit, joita käytetään vain yhden päivän ajan. Lyhyen vaihtovälin linssien eli kuukausilinssien käyttöaika vaihtelee parista viikosta kuukauteen. Valikoimissa on myös jatkuvakäyttöisiä, ns. yötäpäivää -linssejä, joita voidaan pitää silmissä kokoaikaisesti maksimissaan kuukauden ajan. Yleisin käyttäjäryhmä on nuoret linssien käyttäjät eli ne henkilöt, jotka tarvitsevat kaukonäön korjausta. Piilolasit toimivat mainiosti myös plusvoimakkuutta tai hajataittoisuuskorjausta tarvitseville. Myös aikuisnäköiset voivat käyttää piilolaseja. Tällöin kyseessä ovat monitehopiilolasit.

PIILOLASIEN HANKINTA

Määrityksen piilolaseja varten voi tehdä optikko, joka on saanut erikoiskoulutuksen myötä laillistuksen piilolasien määräämiseen ja sovittamiseen, tai silmälääkäri. Piilolasioptikko vastaa siitä, että tutkimusten perusteella silmien terveydentila ei aseta estettä piilolasien käytölle. Tarvittaessa piilolasioptikko lähettää jatkotutkimuksiin silmälääkärille. Piilolasisovituksessa määritetään mm. linssin erilaisten kaarevuuksien, halkaisijan ja materiaalin perusteella hyvä istuvuus ja linssien toimivuus halutussa käytössä. Jälkitarkastusten ja säännöllisten kontrollien avulla varmistetaan silmien terveydentila ja että piilolasit toimivat halutulla tavalla. Linssien valintaan vaikuttavat monet silmien yksilölliset ominaisuudet kuten esim. kyynelnesteen koostumus ja määrä sekä sarveiskalvon ominaisuudet. Linssivalinnan yhteydessä huomioidaan myös olosuhteet, joissa linssejä tullaan käyttämään. Sovituksen yhteydessä opastetaan käsittelemään ja käyttämään linssejä oikein. Linssityypin mukaan sovituskäyntejä on yksi tai useampia. Optikko antaa sovituksen yhteydessä myös ohjeistuksen linssien oikeasta hoidosta sekä siitä kuinka usein silmiä tarkastetaan jatkossa. Internetistä piilolaseja tilatessa tulee muistaa, että silmien terveydentila on tutkittava piilolasioptikon tai silmälääkärin toimesta säännöllisesti. Mikäli silmiä ei tutkita, saattavat esimerkiksi silmätulehduksia aiheuttavat sarveiskalvon vauriot jäädä huomaamatta ja hoitamatta.

KÄYTÖN RAJOITUKSET

Useimmiten piilolasit toimivat erinomaisena näönkorjauksen ratkaisuna. On kuitenkin muutamia asioita, jotka saattavat aiheuttaa piilolasien käytölle rajoituksia tai käyttötaukoja, kuten allergiaoireet tai pölyinen ja savuinen työympäristö tai voimakas koneellinen ilmastointi. Myös erilaisten lääkeaineiden vaikutukset silmään saattavat olla este piilolasien käytölle. Pidempiaikainen lähityö, esim. päätetyöskentely, saattaa tuntua hankalalta piilolasien kanssa. Piilolasien sovitustilanteessa näitä mahdollisia rajoitteita kartoitetaan ja etsitään sopiva piilolasiratkaisu.

PIILOLASIEN HOITO

Piilolasien käyttö on turvallista, mikäli noudatetaan piilolasioptikon ohjeita puhdistuksesta, säilytyksestä ja käyttöajoista. Nykyisten piilolasien puhdistus on vaivatonta ja nopeaa. On tärkeää muistaa, että kädet on aina pestävä huolellisesti tarkoitukseen sopivalla pesuaineella ennen piilolaseihin tai silmään koskemista. Ympäristön, jossa linssejä käsitellään, tulee olla puhdas ja siisti. Piilolasien puhdistus ja desinfiointi suoritetaan huolellisesti ohjeiden mukaisesti. Nämä ohjeet annetaan aina piilolasisovituksen yhteydessä ja tarkistetaan myöhemmissä käynneissä. Piilolasien rinnalla on hyvä olla myös silmälasit piilolasien mahdollisten käyttötaukojen tai katoamisen varalta, tai silmien ärsyyntymistilojen vuoksi. Piilolasien käytön aloittaminen on ehkä haastavampaa kuin silmälasien, ja siksi niitä valittaessa on syytä turvautua ammattilaisen apuun. Säännölliset jälkitarkastukset ovat turvallisen piilolasien käytön perusedellytys.

Lähde: www.optometria.fi