Kouluikäisen näkö

Näön tarkistuttaminen

Kouluikäisen näkö kannattaa tarkistuttaa vuosittain. Kasvavan lapsen näkökyky saattaa heiketä huomaamatta jo lyhyessäkin ajassa. Lapsi ei välttämättä tiedosta näkevänsä huonosti; näön heikkeneminen saattaa oireilla vain päänsärkynä tai haluttomuutena lukea. Alentunut näöntarkkuus hankaloittaa lapsen elämää niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Näkökyky on saattanut heiketä jo usean vuoden ajan, joten näöntarkkuuden hidasta huononemista on vaikea huomata. Vastuu näöntarkastuksista jää usein vanhemmille, sillä kouluissa tarkastusten väli venyy usein pitkäksi.

Heikentyneen näkökyvyn tunnistaminen

Kotona vanhemmat voivat tarkkailla lapsen television katselua. Lapsi saattaa katsoa televisiota hyvin läheltä, koska kauempaa ei näe. Lievää kaukotaittoisuutta voi sen sijaan olla vaikeampi havaita, koska lapsen silmä kykenee itse korjaamaan lähellä olevan kuvan tarkaksi. Oireena saattaa olla haluttomuus lukea, koska silmät rasittuvat ylimääräisestä lihastyöstä. Lapsi saattaa valittaa myös päänsärkyä tai silmien arastusta. Lapsi voi myös lukiessaan yrittää seurata tekstiä pitämällä sormea lukukohdassa.

Lasten näöntarkkuuden heikentyminen johtuu yleensä likitaittoisuudesta eli lapsi näkee hyvin lähelle mutta kaukana olevat kohteet näyttävät utuisilta. Lapsi saattaa yrittää nähdä paremmin siristelemällä silmiä. Näkeminen vaatii ylimääräisiä ponnisteluja ja keskittymiskyky saattaa herpaantua häiriköimiseksi. Häiriötä aiheuttaa myös jatkuva vierustoverin muistiinpanojen lainaaminen.

Kouluikäisellä saattaa ilmetä myös silmien yhteistoiminnan häiriöitä. Yhteistoiminnan häiriöt voivat oireilla niin, että lapsi esimerkiksi kääntää päätään lukiessaan tai sulkee toisen silmän nähdäkseen paremmin.

Yli 8-vuotiaat voivat käydä optikolla

Mikäli näkökyvyssä epäillään tapahtuneen muutoksia, kannattaa ottaa yhteyttä koulun terveydenhoitajaan. Jos yli 8-vuotiaan esitarkastuksessa ilmenee tarvetta jatkotutkimuksiin, voi kouluterveydenhoitaja lähettää koululaisen optikolle näöntutkimukseen.

Myönteinen asenne auttaa

Lapsi voi ensimmäiset lasit saadessaan kokea aluksi poikkeavansa muista lapsista. Lasta kannattaakin opettaa suhtautumaan laseihin luontevasti. Ensimmäistä kertaa näöntutkimuksiin menevälle lapselle kannattaa selvittää, että näöntutkimus on kivuton toimenpide. Silmälasit ovat mukavat, koska niillä näkee hyvin vaikkapa elokuvissa. Kehysten valinnassa pitäisi edetä lapsen ehdoilla. Ulkonäkökysymys ja samaistuminen johonkin ryhmään on koululaisille usein tärkeämpi asia kuin vanhemmat ymmärtävätkään.

Kevyet ja oikean kokoiset

Koululaisten kehyksissä kannattaa ulkonäkötekijöiden lisäksi ottaa huomioon keveys, kestävyys ja istuvuus. Kovapinnoitetut muovilinssit ovat kevyet ja kestävät vauhdikkaassakin menossa. Hyvin kasvoilla istuvien kehysten paino jakautuu tasaisesti kehyksen keskiosan myötäillessä nenää. Lasten kehyksissä ei tarvitse huomioida kasvuvaraa, sillä silloin kehysten istuvuus huononee. Monissa lasten kehyksissä on istuvuutta parantavat joustosarana-aisat. Kehysten paikallaan pysyvyyttä voi parantaa myös laittamalla kehyksiin korvan taakse reilusti taipuvat kippura-aisat. Myös nenätyynyt voidaan vaihtaa yhtenäiseen nenäosaan, joka nenää myötäillen pitää lasit paikoillaan.

Lasten harrastuksissa piilolasit saattavat olla toimivin vaihtoehto. Piilolasit pysyvät vauhdissa paikallaan, ne eivät hiosta ja kehys ei rajoita näkökenttää. Piilolaseja voi käyttää, kunhan lapsi osaa käsitellä linssejä ja hoitaa niitä oikein.

Lähde: www.optometria.fi